maanantai 30. marraskuuta 2009

huomenna alkaa joulukuu


Pienestä liinasta jäi pieniä punaisia neliöitä, joista sai koottua pienen kolikkokukkaron.



Tänään on viimeinen päivä ottaa osaa 50-villitys arvontaan. Huomenna suoritetaan tuo virallinen arvonta. Huomenna alkaa myös joulukalenteri täällä minun blogissa. Joka päivä joku pieni käsityö tai askartelu.


Sain joku aika sitten Eijalta tämmöisen kaauniin tunnstuksen.



Muutenhan marraskuu on ollut aika harmaa, välillä on sentään hieman auringon pilkahdusta sumun seasta näkynyt. Kuva on kaikessa harmaudessaan kaunis.




Ukkoakin moinen harmaus väsyttää ja rento kaveri nukkuu näin.



Tosin hän heräsi kuvaamiseen ja tuli hieman pöllästyneen näköisenä katsomaan mitä oikein kävin siellä makuuhuoneessa häiriköimässä.


maanantai 23. marraskuuta 2009

lukemista vessaan


Joissain kodeissa vessasta löytyy Aku Ankkoja, puutarhakirjoja tai aikakausilehtiä. Meillä ei niitä vessassa ole. Vessan seinät ovat peltiä, joten joitain hauskoja Fingerpori ja Viivi & Wagner sarjakuvia olen magneeteilla seiniin kiinnitellyt. Lisäksi seinillä on jääkaappirunoutta. Eli niitä pieniä sanamagneetteja, joilla voi kirjoittaa vaikka runoja tai mitä nyt mieleen tulee.





Näillä sanoilla on kieltämättä kiva leikkiä, joskus hammaspesun yhteydessä järjestelen niistä uusia mietteitä ja hommaan saa kulumaan yllättävän paljon aikaa, ihan huomaamatta. Usein huomaan vieraidenkin laittaneen sinne omaia runoja tai ajatuksia. Mutta eilen illalla noita hulpioita pyöritellessä tuli ajatus tehdä vessaan kirjahylly.



Leveys on 86 cm ja korkeus 26 cm. "Kirjojen" määrää en ole laskenut. Eihän noissa kirjoissa paljoa ole luettavaa, pelkät selkämykset vain. Tässä yksityiskohtia "kirjoista".





Työstä tuli hauska. Kun noita hulpioita katselee tarkemmin, niistä löytyy oikein hienoja.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

tuumailua tosiaan


syntyi tätä pientä liinaa tehdessä yllättävän paljon.



Kun olin ommellut neliöt pinnaksi ja ryhdyin leikkaamaan valmiista pinnasta blokkeja, en tajunnut laittaa niitä tiettyyn järjestykseen, vaan roiskin ne pitkin pöytää. Ja se oli virhe, koska en ollut ajatellut ruveta kokoamaan palapeliä. Siinä vierähti ei niin mukavasti tovi aikaa, kun kokeilin mitkä palat kuuluvat vierekkäin. Homma olisi ollut helpompi, jos en olisi käyttänyt noin montaa punaista. Selvisin siitä joten kuten ja sain liinan valmiiksi. Enemmän olisi pitänyt myös noita värejä tuumailla. Liina olisi kivemman näköinen, jos siinä olisi osannut käyttää vain muutamaa tummempaa ja muutamaa vaaleampaa väriä. Silloin nuo "tuuliviirit" olisivat tuleet paremmin näkyviin. Voinhan tästä kokeilusta ottaa opiksi, jos ensikerralla satun muistamaan. Mallin olen napannut Blokkisiskoilta.


Japanilaisesta tilkkukirjasta tein sitten mielenrauhan palauttamistyöksi pienen kukkaron.



Tämä meni arpajaispalkinnoksi. Vetoketju pilkistää korvien takaa.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

kuusikossa


Pitihän minunkin jo aloittaa joulukorttien teko ja näin alkuun kokeilin minkälaisia kuusia saan aikaiseksi. Tässä minun kuusikko, jossa on 7 kuusta, kokonaisuudessaan.



Ja sitten kuusi kuuselta tarkemman selvityksen kanssa. Tässä pellavakankaalla vihreää säkkikangasta johon ompelin puuvillaalangalla tähtiä.


 


Tähän korttiin käytin tumman vihreää säkkikangasta purkamalla sitä ja saaduista langoista kokosin kuusen. Langat on kiinnitetty pohjaan tyllin avulla. Tyllin alla on hopealankoja ja päälle ompelin tähtiä samaisella hopealangalla.



Tähän korttiin kokeilin miten aurinkovärjätty saniaisen lehti taipuu joulukuuseksi. Melko mukavasti. Vapaalla konetikkauksella koristelin kuusen muutamilla palloilla ja tähdellä.



Maija on käyttänyt moniin töihinsä kankaiden hulpioita. Ennen kuin olin Maijan blogista oppinut, että niillekin voi olla käyttöä, heitin ne surutta roskiin. Sitten aloin keräämään kaikki talteen ja nyt valitsin  pussista vihreitä hulpioita ja niistä syntyi helppoja kuusia. Koneella punaisia palloja oksille ja joulukuusi oli valmis.




tiistai 17. marraskuuta 2009

vain naakat puuttuvat


näistä kirkontorneista. Menin mukaan Lapaskuuhun ja nyt sain ensimmäiset lapaset valmiiksi.



Hermot meinasi mennä, kun alku oli niin hankala. En osannut tehdä langankiertoa oikein, eikä mitään pitsineuletta syntynyt. Kiersin ja kiersin vaikka millä tyylillä. Lopulta hain kirjan josta selvisi miten sen kierto tehdään. Jotenkin nämä muistuttaa kovasti torneja, mutta kädessä ne on ihan normaalin näköiset. Aika pitkät  ja suorat varret tekee niistä oudon näköiset.



Lanka on Wetterhoffin Sofia, joka on ihanan pehmeä ja kaikin puolin hyvä lanka. Alussa kun purin moneen kertaan, niin langan kierre hieman sekosi. Langassa on 70%kampavillaa, 30% silkkiä ja mukaan on tungettu vielä Aloe Veraa, Jojoba-öljyä ja E-vitamiinia! Eli on ehkä hyväkin vähän imeskellä peukalon kärkeä, saa ainakin vitamiinejä. Malli on uusimmasta Modasta (06/09). Vähän tuntuu siltä, että nämä jää ainokaisiksi tuohon Lapaskuuhun. No hyvä että edes yhdet sain aikaiseksi. Ja sitäpaitsi en edes tiedä mitä eroa on kampavillalla ja tavallisella. Ehkä tätä kampavillaa on kammattu ja muita vain harjattu. Lankoja on niin monenlaisia ettei niistä tavallinen ihminen kaikkea tiedää ja ymmärrä. Pitäisi käydä jotkut kurssit ennen kuin tajuaisi kaikki hienoudet, että missä on vitamiinit ja missä öljyt. Neulominen ei ole se minun juttu, joten en etsiydy millekään lankatietokurssille.

sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Kiitos Tampere!


Tampereen messumatka oli erityisen mukava! En ole koskaan aiemmin osallistunut tällaisiin päiväretkiin. Hyvinkään Liikenteen bussi lähti Kiasman edestä 8:30 täynnä naisia. Kuskin ja "matkaoppaan" lisäksi yksi mies oli lähtenyt matkaaan. Opas nauratti meitä hauskoilla vitseillä aina silloin tällöin ja kertoili paikoista joiden ohi ajeltiin. Viereeni sattui istumaan oikein hyvä tyyppi, Sinikka,  ja meillä oli todella hauskaa. Juttu luisti ja molempien sukankutimetkin edistyi. Perillä oltiin jo ennen yhtätoista, joten hieman odoteltiin messujen avutumista. Vieruskaverin kanssa lähdimme eri teille. Bussi lähti takaisin klo 16 ja kaikki olisi pitänyt nähdä siihen mennessä. Messut oli tosi isot, paljon valmiita ihania tavaroita ja tarvikkeita. Tapasin siellä Marlin ja sovimme kahville menosta. Mukaan tulivat myös muutama Marlin mukava tuttava tuosta naapurikaupungista. Oli mielenkiintoista ja hauskaa tavata blogituttuja livenä. Sain Marlilta hänen tekemän kauniin lasikorun.



Lasia on todella vaikea kuvata ja tämä kuva onkin ihan surkea. Keskusta on oikeasti oranssi ja joka tapauksessa se on hieno. Koska olimme Marlin kanssa etukäteen sovittu tapaamiseta, niin minä vein hänelle pienen tuliaisen. Marli jossain postauksessaan kaipaili värikkäitä pulloja lasitöihinsä. Koska minulla ei sellaisia ollut, tein hänelle kortin. Kortti sopi siinä mielessä hyvin, koska hän on minuun tuon kortti-innostuksen tartuttanut. Vein tuon vasemmanpuoleisen kortin.



Paluumatkalla Sinikalla ja minulla oli keskenään tell and show-tuokio.



Ostin pari kerää ihanaa Panda-lankaa tarkoituksena tehdä ainakin toisesta kerästä "massitossut". Oikealla olevat 5 puuvillalankarullaa maksoi vain 2 €! Hävyttömän halpoja. Lankavarastoja täydensin muutamilla kirjonta- ja tikkauslangalla. Nahkanarut oli jotenkin niin houkuttelevia. Kauniin värisiä ja hyvän tuntuisia käteen. Tuleva käyttö hieman epäselvää. PeeKaasta kolmea väriä pikkuruutuisia kankaita. Niitähän tarvitaan aina, luulisin. Salka Sandellin painamat ovi ja ikkuna. Ne vaan on niin ihania! Ja Salka on älyttömän hauska tyyppi, vaikka en häntä muutoin tunnekaan, messuilla ja vastaavissa tapahtumissa ainoastaan olen tavannut. No kyllä näillekin jotain käyttöä löytyy, ehkä johonkin kassiin tai... Ikkunan yläpuolellaon pari ruskeaa lehtinappia ja niiden vieressä suloinen koiranappi. Näitä ilman tuskin kukaan pärjää. Ja kaikkien näiden alla oleva tiilenpunainen on aivan ihana. Siitä en ottanut kuvaa, mutta se on semmoinen villakangastunika. Ihanan lämmin ja mukavan rento (just like me) farkkujen kanssa tai saa siitä ihan juhlavankin muilla pukineilla. Nyt huomaan, että kuvasta puuttuu nauhat kokonaan. No niitä ostin kolmea sorttia. Tuikitarpeellisia.


Yritin tuossa perustella lähinnä itselleni jokaisen ostoksen tarpeellisuuden. Ja hyvinhän se sujui, olen oikein tyytyväinen itseeni ja ostoksiini, en mitenkään revennyt hullutuksia soppaamaan. Ja koko reissu oli hvyä, kiva ja onnistunut. Kiitos teille kaikille uusille ja vanhoille tuttavuuksille ja kaikille tuntemattomillekin ihmisille mukavasta päivästä. Joka paikassa oli vain ihania ihmisiä. On tämä elämä vaan niin älyttömän mukavaa!

tiistai 10. marraskuuta 2009

messuostosten innoittamana


Helsingin messut tuli koluttua perjantaina. Aika väsynyt olin, kun kotiin pääsin. Jalka ei ole tottunut vielä tuommoisiin koko päivän kävelysessioihin, joten sekin illalla hieman muistutti itsestään.  Kankaita ostin, tietenkin ja ihania nappeja. Niitä täytyy olla varastossa vaikka ihan katselemista varten. Pienet punaiset ovat puunappeja ja värjätty kasviväreillä.



Paras ostos on ehdottomasti Ineke Berlynin kirja The Quilted Object.



Kirjasta sain oitis inspiraation pienen muistikirjan päällystämiseen. Minulla on ollut jo vuosikausia laukussa pieni kirja, johon kirjoitan kaikenmaailman muistettavia asioita; jonkun suosittelema hyvä kirja, tärkeä osoite, mielenkiintoinen kauppa, matkoilla lentojen aikataulut, mitä kenellekin olen antanut joululahjaksi minäkin vuonna, hauska kuulemani lausahdus ja mitä milloinkin. Edellisen marimekon kirjan täytyttyä ostin pikaisesti uuden. Se vaan ei koskaan ole tyntunut "omalta". Mutta nyt tuntuu!



Kiinnitin liimaharsolla punasävyisiä kankaita vanulevylle. Lisäsin joukkoon villalankaa, polvikenauhaa, vihreätä säkkikangasta,tylliä, pitsiä, muita kankaanpalasia ja nauhoja. Kiinnitin hörsellöt vapaalla konetikkauksella ja muutamilla koristeompeleilla. Kirja on 16 x 11 cm.



Nyt muistikirja tuntuu paljon mukavammalta kädessä. Alkuperäiset pahvikannet oli jotenkin liukkaat ja kylmät. Villalanka-kukkanen on pehmeä.



Oikean puoleinen sydän on tarranauhan pehmeää puolta. Kunhan löydän sitä koukkupuolta, niin laitan vielä sulkemisjutun. Välillä kirjan välissä on lehdistä leikattuja kuvia tai muita tärkeitä irtopapereita ja ne helposti katoavat kassin pohjalle jollei kirja pysy kiinni (kovassakin menossa).


sunnuntai 8. marraskuuta 2009

viidenkympin villitys - arvonta


Kävijälaskurin mukaan vieraita on käynyt ahkerasti, vaikka vain murto-osa kävijöistä jättää  kommentin. Mutta eihän kaikilla voi aina olla jotain sanomista joka asiaan, ei ainakaan minulla. Eikä se ole tarpeenkaan.


Tähän postaukseen jätettyjen kommenttien kesken suoritan arvonnan tuon lähestyvän 50 tuhannen kävijämäärän lähestymisen kunniaksi. Palkintona on jotain kivaa, en vielä tiedä mitä. Kerro samalla, aiotko tehdä itse jotain joululahjaksi tai jos sinulla ei ole tapana antaa joululahjoja, teetkö itse joulukoristeita tai kortteja. Myös blogittomat voivat osallistua jättämällä kommentin vaikka nimimerkillä tai etunimellä ja laittamalla sähköpostiosoitteensa. Se ei näy julkisesti, vain minä voin sen tarvittaessa käydä katsomassa, jos voitto osuu kohdalle.


Kisa on voimassa tämän  marraskuun loppuun asti.



Tein Purosta pipon tarkoituksena antaa se kummitytölle joululahjaksi. Tuli niiiin suuri, että pidän sen itse. Ei se minunkaan päässä pysyisi ,jollen kääntäisi tuota resoriosaa kaksin kerroin. Ja käännän tietenkin, kun en pidä semmoisesta roikkuvasta, tonttulakkimaisesta piposta.

lauantai 7. marraskuuta 2009

palkinto perillä


Pitsisukka, joka osui lähimmäksi neuletakin tekemiseen menevän ajan arvauksessa, on saanut palkintonsa. Tämän tekeminen ei kestänyt niin kauaa kuin neuletakin, ei sinne päinkään. Tein hänelle muutaman pussukan. Vihreä on näitä ihanan mukavia tehtäviä. Malli on helppo ja selkeä. Harmi vaan, etten löytänyt kaupoista sopivan vihreää vetoketjua.



Lisäksi tein joskus keittiöön ostamastani kapasta, joka ei sitten millään sopinut meille, enkä muutenkaan pitänyt siitä hetkeäkään, pienen pussukan. Tässä voi vaikka kuljettaa töihin pitsisukkakutimet. Kappa on ihan sopivaa tällaisiin pussukoihin. En käsitä missä hulluuden puuskassa tuon verhon olen ostanut. Ja sitä on monia metrejä, joten näitä teen varmasti lisää. Takana on pieni lenkki, josta pussin voi laittaa vaikka seinälle roikkumaan.




torstai 5. marraskuuta 2009

tuumasta toimeen


Vihdoin sain valmiiksi veljen vaimon juhlamekon ja naapurin tädin hameen lyhennyksen. Molemmat olivat tummia kankaita, toinen hieman joustavaa tummansinistä sileää samettia ja toinen musta. Ei mukavia töitä pimeään vuodenaikaan, kun päivänvaloa on niukalti. Etenkin samettimekon kanssa meinasi tulla itku, kun täytyi purkaa kädenteiden kaitaleita. Molemmat rouvat olivat lopputuloksiin tyytyväisiä ja se on hyvä. 


Eilen illalla sain tehdyksi pienen liinan olohuoneen munkinpöydälle. Jotenkin nyt on menossa vaalea kausi ja niinpä liinastakin tuli melko vaalea. Kokeilin ensimmäisen kerran tehdä oikean tuumatyön. Eli käytin tuumamittoja, ei sen kummempaa. Jotenkin tuntuu siltä, että alan käyttämään näitä tuumia, ne on jotenkin selkeämpiä mittoja kuin esim. 6 millin saumavara. Joskus kun on ylimääräistä rahaa (mitähän se on?), ostan ison tuumaviivottimen. Pieni ja laiha viivoitin minulla on ja semmoinen Baby-neliö.



Myös ensimmäistä kertaa kokeilin tuollaista kapeaa kaitaletta varsinaisen reunakaitaleen sisäpuolelle. Onnistuin aika hyvin. Leikkasin ruskeasta kankaasta 3/4" levyisen kaitaleen, jonka taitoin kahtia ja silitin. Kiinnitin sen ompelemalla niin, että taitospuoli tuli liinaan päin. Saumavara oli 1/4". Lopuksi ompelin sen päälle reunakaitaleet niin, että ruskeaa kaitaletta jäi näkyviin 2/16". Koko työ on neliskulmainen, sivujen pituudet 16 ja 1/4". Neliöt ovat 2x2".


Ja täällä alkoi jo eilen illalla hieman sadella lunta! Tänään maanvalkaisu jatkuu. On se vaan niin kivaa, kun on valoisampaa! Kohta voi tehdä lumiukkoja!



Hyvää loppuviikkoa kaikille!


tiistai 3. marraskuuta 2009

välipalana


Aina, kun varsinainen käsityö ei jostain syystä etene, täytyy tehdä jokin pieni välityö. Tämmöisenä ajatusten selvittelytyönä syntyi ovikoriste.



Pala pellavakangasta keskustaksi, puuvillaa reunoilla, keittiöpyyhettä sydämeksi, puuvillalankaa koristeompeluun, liimapintaista tukevaa vanulevyä ryhtiä antamaan ja muutamia yksinäisiä nappeja. Siinä tarvikkeet.


Odottelen innolla perjantaita, silloin on Helsingissä Kädentaitomessut. Vapaalipun mihin tahansa Messukeskuksen tapahtumaan sain yhdeltä ystävältä jo aikaa sitten ja näihin messuihin aion sen käyttää. Seuraavaa perjantaita odotan ihan yhtä innolla, ehkä innokkaamminkin, silloin on ne Tampereen Kädentaito tapahtuma ja sinnekin aion mennä. Näin jo untakin niistä; kaikki puhuivat siellä vain ruotsia. Koska en ole moneen vuoteen käynyt koko Tampereella ja messuilla en koskaan, saattaa se tuntua ihan ulkomaalta ; )