Näyttelyt

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

vielähän sitä ehtii


Enpä tässä ole muistanut toivotella teille parasta Pääsiäistä, mutta vielähän on yksi kokonainen Pääsiäispäivä jäljellä, joten hyvin ehdin vielä. En oikein muistanut lähetellä Pääsiäiskorttejakaan, vaikka muutaman jopa tein. Eli muisti on mennyt.



Tämän kassin tein viimekesänä aurinkovärjäämästäni kankaasta ja siitä jäi hieman valmiiksi tikattuja suikaleita. Yhdistelin niitä kolmipistosiksakilla yhtenäiseksi pinnaksi ja leikkelin ne sitten 3,5  x 3,5" kokoisiksi neliöiksi. Siksakkia reunoihin ja niistä syntyi lasin/mukin alustoja.



Jossain kohdin eri suikaleiden tikkaukset osuivat kohdakkain.



Aikaa sitten sain äidiltäni hänen siskonsa nuorena neitona tekemän pöytäliinan. Tätini oli siihen kirjonut muutamia erilaisia kukkasia. Liina ei oikein ollut enää käyttökelponen monien kahviläiskien ja sotkujen jälkeen ja sainkin sen silputtavaksi. Äiti pyysi, että tekisin hänelle vaikka kortin yhdestä kukkasesta, muistoksi vuosia sitten kuolleesta siskostaan. En tietenkään tehnyt korttia, kun kerran pyydettiin, vaan tein kahdesta kukasta pienen pöytäliinan.



Kuvasta ei taida näkyä, että pohja on yhdistetty kahdesta kukkapalasta. Liinassa kukkia oli aika harvassa. Reunapitsit ovat äidiltä saadun tyynyliinan pitsit. Senkin sain silputtavaksi, kun kangas oli ihan rämä. Laitoin liinaan ohuen huovan ja tikkasin koukeroita. (Ihanaa terapiatikkausta!) Kävin tänään äidillä ja vein liinan hänelle. Oli oikein tyytyväinen ja johonkin piirongin kulmalle hän sen laittoi. Liinan koko on 22 x 36 cm.


Ja lopuksi;


 Ihan Parasta Pääsiäisen jatkoa kaikille!


torstai 21. huhtikuuta 2011

Aurinkoista aamupäivää!


Ihana vapaapäivä ja ihana auringonpaiste! Tästä tuskin päivä voi paremmaksi muuttua. Vihdoinkin sain valmiiksi tämän toisen värikkään kassin. Aloitin tämän tekemisen heti ensimmäisen valmistuttua, mutta tuli välillä muita ideoita ja kassi sai jäädä. Sitten kun olisin jatkanut, en löytänyt tuota vihreää pohjakangasta mistään. Siinä vaiheessa puuttui sangat ja kangasta oli vain vähän jäljellä, juuri sopivat kaitaleet sankoihin ja reunukseen. Eilen illalla siivoillessa kankaat löytyivät ja kassi valmistui.



Finn Quiltin valtakunnallisessa tilkkutapahtumassa Espoossa mukana olleille annetuissa repuissa oli mukana ohje ja akryylinen malline tähän kukkaseen. Minua huvitti, kun avasin repun ja tutkin sisältöä. Olin juuri tilkkukurssilla tehnyt tuon kukan, mutta oli kiva saada kukkaan oikein hieno malline. Laukun toiselle puolelle tein kukkaruukun, josta tämä kukka kasvaa. Kurssilla tuli kaiken maailman ehdotuksia siitä, mitä muuta toiselle puolen voisin laittaa. Maija ehdotti citykania ja joku hämähäkkiä, leppäkerttua ja ties mitä. Laitoin vain kiltin kamerunilaisen keltamadon. Se asuu perheineen tuossa ruukussa. Ne on arkoja tyyppejä ja siksi muuta perhettä ei näy, vain äitimato uskaltautui näkösälle. Ruukku on oikeesti tasku. Eipä ole tullut kasteltua kukkaa lainkaan, kun noin on notkena tuo kukan varsi. Se kyllä kuvastaa muutakin kukkien hoitoani, vettä saavat sitten  kun ovat ihan velttoina : (


 


Vuorissa vetoketjutasku ja nauha avaimia tai jotain muuta varten.



Kassin stragediset mitat; korkeus 33 cm, leveys ylhäällä 38 ja alhaalla noin 28 cm. Vuorin ja päällisen välissä tukevahko huopa ja ei taustakankaassa ei mitään tikkauksia! Se oli joko vahinko tai tahallinen teko, en tiedä mitä olen ajatellut.


Ja muuten, nyt Syyringin Villit ja vapaat - näyttelyn kuvat löytyvät täältä Syyringin sivuilta. Tervemenoa katsomaan!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Syyringin lauantaikurssilla...


tuli opittua paljon uutta ja kiehtovaa.


Eilen syyrinkiläisillä eli meidän killalla, oli tapahtumapäivä jossain marttalassa. En oikein tiedä missä kaupunginosassa se marttala sijaitsi, mutta perille löysin sopivan kadunnimen, Kangaspellontie, houkuttelemana. Ihan mielettömän antoisa ja mukava päivä. Ihanien ihmisten kanssa kiinnostavia kokeiluja, ideoita ja vinkkejä, hyvää ruokaa ja herkullista pullaa! Tuommoiset päivät sopivat minulle tosi hyvin.


Ohjaajana ja ideoiden jakajana toimi Ritva Ljungqvist. Kaikki taisivat innostua kankaan manipuloinnista, joka vei ainakin minut ihan mukaansa. Ritvalla oli vaikka minkälaisia malleja mukana ja koneet surisivat joka pöydällä. Ajattelemattomana ihmisenä en huomannut kysyä Ritvalta lupaa laittaa tänne kuvia hänen mallitilkuistaan, joten täytyy tyytyä vain omiin kokeiluihin.



Alimmat neliöt ovat 3 x 3" eli aika pieniä. Olen jo aika kauan ajatellut joskus tekeväni jonkin valkean seinätekstiilin, mutta sekin on jäänyt vain ajtuksen tasolle. Ehkä näistä manipulaatioista inspiroituneena väsään jonkun, vaikka edes pienen työn. Ihan puhtaan valkoinen ei houkuttele, joten täytyy keittää teetä : )


Yksi manipulaatioista oli kahden sileän kankaan väliin toisesta kankaasta tehty rypytys. Ritva vinkkasi, että voisitte kokeilla vaikka niihin pussukoihin tällaista. Minä kokeilin heti.



Rypytysjuttu on kiva, mutta muuten en koko höskästä pidä. Väärän kokoinen, eikä nuo kankaatkan oikein ole "minua". En ole tuollainen ruusu- ja perhosihminen. Pidän enemmän graafisista kuvioista. Mutta siitä täytyy nostaa hattua itselle, että sentään olen yrittänyt "maistaa" rohkeasti muitakin kankaita kuin niitä "ihana, tätä mä haluan"-kankaita. Soile tosin sanoi, että minun on pakko tehdä toinen samanlainen, jossa vetoketju ei näy, vaan se on kiinnitetty alemmas.  Ja kai sen pitäis olla pidempikin, semmoinen iltalaukkumittainen. Ehkä teenkin, ei voi tietää.



Ei tämä kangas rumaa ole, mutta jostain syystä vierastan tuollaisia.


Kaiken muun hauskan lisäksi meillä oli mahdollisuus ostaa hieman kankaita. Tältä epäviralliselta tilkkutorilta valitsin kuusi kangasta. Ja aika hullua, että kaksi niistä on ihan selkeitä keltasia ja toinen vielä ruusukangasta! Kuvittelin tekeväni niistä pääsiäisliinan tai jotain, mutta käyhän ne meikkipussin vuoriksikin. Noista kelta-oransseista ja sinisävyisestä pidän erityisen paljon, mutta mustapohjainen on taas kokeilua ja siedätystä. Keltaisen kanssa alan olla jo melko sinut jos mukana on oranssia. Eli siedätyshoito on auttanut.


Suuret kiitokset Lealle kurssipaikan järkkäämisestä, Ritvalle hienoista ideoista ja hyvästä ohjauksesta, Tiinalle koko projektin hoitamisesta (ja kivasta autoajelusta) ja kaikille nimeltä mainitsemattomille ystäville hyvästä ja inspiroivasta seurasta! Päivä oli niin hyvä kuin se vain voi olla!

torstai 14. huhtikuuta 2011

jäiden lähdön aikaan


Ihan ensteks ilmoitan, että Keppihepan monipuolisessa, taitavia töitä täynnä olevassa blogissa on synttäriarvonta! Keppari on nyt 1 v.


Ja sitten toiseks sanon, että kohtapuoleen voit käydä virtuaalinäyttelyssä Syyringin sivuilla. Sinne on tulossa viimeisimmän Kustaan kartanossa olleen Villit ja Vapaat-näyttelyn töiden kuvat. Laitan tänne linkin, kun "näyttely" on auennut.


Täytyyhän tähän postaukseen joku kuvakin laittaa. Kun mitään käsityötä en ole valmiiksi asti saanut, niin laitanpa tuossa näyttelyssä olleen ainokaisen työni nähtäväksi, niin kuin esimakua tulevasta ; )  Työn koko 60 x 60 cm.



Työ oli sarjassa aikuinen nainen ja nimeltään Jääprinsessa. Kuvaan liittyi tarina ja se on luettavissa tässä alla:


Katseltuani tyttären taitoluisteluharrastusta muutamia vuosia kaukalon laidalla, kuulin, että aikuisillekin on luistelukoulu. Innostuin, lähinnä mielikuvasta jossa liitelen pitkin jäätä tuon tuostakin erilaisia hyppyjä tehden. Heti ensimmäisillä tunneilla tipahdin kuvitelmista todellisuuteen iskiessäni takaliston jäähän niin, että vesi kirposi silmistä. Piruettiharjoitukset saivat pääni pyörälle ja hoipertelin huonovointisena kaukalon laidoista tukea pitäen. Jatkoin sitkeästi, vaikka ei minusta jääprinsessaa tullut harjoittelun tunnollisuudesta huolimatta. Lopulta heitin luistimet nurkkaan ja vetäisin koriskengät jalkaan.



Ei ole kyllä ihan omakuva!

torstai 7. huhtikuuta 2011

se tuli ihan puun takaa


Luen aina Suomen Kuvalehdestä Jukka Ukkolan kolumnin ja tuo otsikko on sieltä suoraan lainattu. Juttu oli hyvä, niin kuin useimmat hänen kirjoitukset ja otsikko jäi jostain syystä pyörimään päähäni. Siitä otsikosta sitten syntyi idea tähän meikkipussiin.



Kuljeskelen metsässä ja yht´äkkiä puun takaa kurkistaa koira. Toisella puolella pussukkaa on eri rotuinen nuuskija.


  


Kaikkea lehden lukeminen teettääkin!


Vuorikangas on minusta jotenkin niin ihanan kesäistä. Tulee mieleen hieman hailakka nurmikko, sininen taivas, muutama niittyleinikki ja meri.



Mutta tämän toisen pussukan kangas tuli oikeastikin ihan puun takaa eli yllätyksenä. Posti toi kauniin pehmokirjeen Tilkkutarhan Minnalta kiitokseksi yhdestä jutusta ja siellä oli hyvä pala tätä tukevaa koirakangasta. Kyselin kangasta Minnalta Tilkkuluolassa, kun näin valmiita kukkaroita juuri tuosta kankaasta, mutta hänellä ei ollut siellä sitä mukana.



Kiitos Minna!

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Haukunko jo liikaa?


Ehkä, mutta uudet haukkukankaat ovat niin ihania, että niistä on pakko päästä tekemään jotakin. Koiramaisia kännykkä pusseja tein kaksi, jospa niistä jompi kumpi on sopiva koiramaisuuksia toivoneelle ystävälle. Tilkkupäiviltä ostin myös kangaspakkakangasta, tällä kertaa sinisävyistä ja siitä oli lähes pakko tehdä edes pieni kännypussukka. Pussukat ovat kooltaan noin 11 x 7 cm.



Keltaista väriä en ihan täysin ole hylännyt, mutta se on siirtynyt taka-alalle eli vuorikankaaksi.  Noita vetoketjullisia kännypussukoita on kiduttavan kiva tehdä, niissä kun on aika tavalla tuollaista näpräämistä vetoketjun kanssa. Alimmassa pussukassa on kiva koiranappi koristeena. Yhden koiramaisen meikkipussikin tein, ihan tilaustyönä.



Muuten, näin tänään ensimmäiset nupullaan olevat lumikellot! Siis kevättä ilmassa, ihanaa!