tiistai 25. helmikuuta 2014

et ikinä usko

mitä näin yhtenä aamuna, kun odotin bussia! 
Tavallisen sinisen bussin sijaan iloisen punainen bussi lähestyi hieman keikkuen. 




Yritin pysäyttää bussin, mutta ohihan se paineli torvea soitellen. Aikamoinen metakka sieltä kuului ja kaikki kyydissä olijat haukkuivat yhteen ääneen. En oikein saanut niiden sanomasta selvää.



Kuskin paikalla istui kissa ja matkaoppaana koira.



Näytti olevan Koiramäen Linjan auto ja menossa Käpälämäkeen. Auto ajoi edestakaisin ja 


 joutui pysähtymään liikennevaloihin. Koirat huutelivat avoimista ikkunoista mainoslausetta: 
Coming soon! 
Best in Show! Wellcome to show!



Ennen kuin bussi kaasutti pois, minut kutsuttiin koiranäyttelyn järjestelytoimikuntaan ja semmoisesta kunniasta ei voi kieltäytyä. Aika hienoa päästä mukaan noihin koiratouhuihin. Minulla on tässä pari viikkoa aikaa järjestellä kaikkia tärkeitä asioita ennen näyttelyä. Siihen asti porukkaa trimmataan ja he harjoittelevat catwalkilla. Ahaa, sitä varten se kissa oli mukana! 

Muuten, tuossa Olympialaisia katsellessa tein yhdet sukat. Nämä on myös "Räsymatot", mutta näiden nimi on Tv-huoneen matot.


Keväistä loppuviikkoa sinulle!


sunnuntai 16. helmikuuta 2014

enemmän puhetta kuin tekoja


Ystävänpäivän jälkimainingeissa räsymattosukan pintaa sydämellisessä muodossa.


Nämä räsymatto-sukat ovat nimeltään Ranta-aitta. Outo juttu, mutta tällä hetkellä ei ole vielä uusia sukkia puikoilla. Seuraavista tulee punaiset, sen olen päättänyt. Tai olemassa olevat langat sen värin määrää, koska uusia lankoja en hevillä osta. Monessa blogissa ollaan mukana olympianeulomisessa, mutta minä olen mukana tuossa blogin oikeassa yläkulmassa olevassa Olympia-aiheisessa Mug Rug vaihdossa. Minä tein mukimatot Dianelle. Hän ei ole niitä vielä saanut, koska matka on hyvin pitkä. 

Syyringin Tilkkukillan kurssipäivää vietettiin viikko sitten lauantaina. Viemisenä piti olla 24 kappaletta vaaleita ja saman verran tummia/keskivärisiä kankaita leikattuna 9 x 9" kokoon. Olin leikannut ne kiltisti valmiiksi.


Tällaisella valikoimalla lähdin matkaan. Koko kurssista
parhaiten mieleen jäi tämä.


Armin tekemä syntisen hyvä juustokakku! 
Vaikka minulla oli todistettavasti kankaita mukana, tein hieman kokeilua Marimekon serveteistä.  Jos sinulla joskus olisi semmoinen ihan uskomaton tilanne, ettei olisi yhtään kangasta ja polttava tarve tehdä joku mielenkiintoinen blokkikokeilu, niin ota hyvä ihminen servetti tai pari ja niistä syntyy oikein hyvin  mallikappeleeksi sopivia blokkeija. Tuskin yhdelläkään teistä tämmöistä tilannetta pääsee syntymään, mutta kerroin tämän vinkin kuitenkin varmuuden välttämiseksi. Saattaahan olla, että olet vierailulla ja siellä haluaisit näyttää jollekin tumpelolle uusimmat kuviosi eikä tällä rouvalla olisi siihen hätään sopivia kankaita. Silloin tempaiset kahvipöydän servetit ja surautat niistä ikimuistoiset taideblokit. 


Ritva Ljunqvistin opeilla oli tarkoitus syntyä esimerkiksi tämmöistä pintaa. Tämä on yksi Ritvan  meille malliksi tuomista peitoista. 
Kangaspaloihin piirrettiin viivoja, ommeltiin tuonne suuntaan ja takaisin tännepäin. Sitten leikkurin terät pyörimään ja niin syntyi kahden kolmion muodostamia neliöitä. Hyvin pääsin alkuun, mutta pahasti jäi kesken. Kotiläksyiksi.



Kaikille taisi ollat ompelukoneet ja Maijalla näyttää jotenkin tuo kone olevan kallellaan. Olisiko vetänyt jossain kurvissa hieman liian lujaa..


Kovasti olen kurssiblokkeja ommellut, mutta ihan valmista työtä ei vielä ole. En tykkää esitellä keskeneräisiä virityksiä, mutta nyt poikkeuksellisesti näytän vaiheessa olevaa kurssityötä. Ihan pienenä kuvana vaan.
Katsokaa ihan varovasti. Tässä vaiheessa ei vielä voi tietää mihin suuntaan se tästä etenee, vai eteneekö mihinkään. Kaikki palaset on ommeltu ja mietin tekisinkö niitä lisää. Pitäis edes ajatella sitä englanti-suomi-kangasvaihtotyötä. Ja kai Syyringin näyttelyynkin olisi kiva joku kiva piknik-peitto saada aikaiseksi.


Pienen ystävän pikkuiselle kännylle tein säilytyspussin.


Hyvää talvilomaa, jos sinulla sattuu sellainen olemaan. Ja lomattomille muuten vaan oikein hyvää viikkoa!



sunnuntai 2. helmikuuta 2014

korvaava tuote

Jossain käytetään muovikasseja enemmän kuin tarpeeksi ja päätin tarjota mahdollisuuden kokeilla jotain muuta. Kävi niin hyvin, että toimitus kohteeseen järjestyi, kun serkukset olivat sopineet vierailusta. Minulle jäi päivä aikaa toteuttaa ideani erityiskassesseista ja ehdin!


Sambiassa, kuten monessa muussakin maassa kassalla on erikseen pakkaajat, jotka laittavat asiakkaiden ostokset muovikasseihin. Ei suomalaiseen tyyliin kaikki samaan pussiin, vaan hedelmät, vihannekset, leivät pesuaineet jne kaikki omiin kasseihinsa. Tein kolmelle ryhmälle omat kassit. 


Hedelmäkassin toisella puolella on kirsikoita, päärynä, mansikoita ja omppunauhaa. Pakkaaja ymmärtää varmasti laittaa hedelmät tähän kassiin.


Vihanneskassin toista puolta koristaa purjo, tomaatti ja porkkanat. Kaikissa kasseissa on aplikaatiot molemmin puolin.


Tästä herkkukassista tuli kaikkein pienin! Ei missään tapauksessa tarkoituksella, vaan punainen kangas loppui ja oli jo pakko laittaa hieman pölllökangasta lisäksi, ettei olisi tullut ihan minikassia. Näitä oli hauska tehdä. Aplikaatiot on kiinnitetty ensin liimaharsolla ja tikattu vapaalla koneomppeleella rennosti reunoja seuraillen.


Kaikissa kasseissa on pirteä keltaraitainen vuori. Vuorikangas tuli minulle villalankavaihdossa Neula & Puikon kanssa. Monen mielestä vuori on hyvä tehdä tummasta kankaasta, niin ei näy likaisuus. Minä taas haluan vuoren, jos en sentään valkoisesta, niin jostain "valoisasta" kankaasta. Silloin näkee heti mitä kassi sisältää. 


Tänään on niin ihana aurinkoinen ilma, että ladut houkuttavat!



Ukko nautii lumasta ja minun lapasesta. Sillä on aina tarve saada hanska, jota heitellä pitkin hankia. Tietysti leikkiin kuuluu, että minä yrittän saada sen hanksan pois. Kohta 10 vuotta tätä on leikitty ja ainoa mitä olen saanut käteeni, on muutamat hampaan jäljet. Nopea kaveri vieläkin.



Nauttikaa nyt talvesta, sukilla tai ilman!